Alik. Evert Lauhikari

Evert Antti Lauhikari (ent. Lybeck) on äitini isä. Evert oli naimisissa Ruusan (os. Törrö) kanssa. Rosa Törrö ja Evert Lybeck ovat ilmoittaneet kihlautumisestaan Liittossa.

16.4.1926.  https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1564511?page=1

Kaiussa 12.3.1937 ilmoitetaan nimenmuutoksesta. Perhe muuttaa sukunimen Lybeckistä Lauhikariksi. 

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1995453?page=1

Perheeseen syntyi viisi lasta. Jorma, Esko, Anja, Martti ja Jouko. Perhe asui Pudasjärven Livon kylässä Lybeckissä. 

Ruusa ja Evert sekä Jorma -poika.

Pohjan mies: Oulun suojeluskuntapiirin äänenkannattajassa Nro 1-2 1.1.1926 on mainittu Evertin ylennys sk. sotilaasta korpraaliksi.  

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1099582?page=1

Kaiku 16.5.1939 kertoo, että Evert on saanut Suojeluskunnan I luokan harrastemerkin.

Evert puolusti Suomen itsenäisyyttä talvisodassa jalkaväkirykmentti 25. 2. komppanian taistelulähettinä Kuhmon rintamalla. 

Minä en ole koskaan tavannut pappaani. Ei äitinikään ole koskaan isäänsä nähnyt, sillä Evert kaatui Kiestingin motissa. Evertin ja Ruusan kuudes lapsi, äitini Seija syntyi sotaorvoksi 13. marraskuuta 1941 eli 83 vuotta sitten.

Virallisten asiapapereiden mukaan Evert katosi Louhen motissa 2.9.1941. 

Sotapolku.fi - Lauhikari (Ent Lübeck), Evert Antti

Kahden kertomuksen mukaan Evert olisi tunnistettu kaatuneena motista vetäytyessä.

Äidilläni on tallessa yksi isänsä kotiin lähettämä kirje. Kirje on päivätty 7.8.1941. Nähtyäni kirjeen ensimmäisen kerran, havaitsin heti, että kirjeen kirjoittajalla on aivan samanlainen käsiala kuin minun edes menneellä Martti enolla.

Kuolinilmoituksen päivämäärästä ja lehdestä ei ole tietoa. Äitini kertoi, että Ruusalla oli vaikea myöntää Eevertin menettäminen ja antaa hautauslupa. Hän oli viimeiseen saakka uskonut, että Evert tulee vielä kotiin. Sitä pävää varten Ruusa oli säästänyt kahvia ja uuden leningin, jonka hän olisi sinä päivänä pukenut päällensä.